Värejä, varjoja ja tunnelmaa – Finlandia-talon palkittu valaistus elää tapahtuman mukana 

Finlandia-talossa järjestettävien tapahtumien valaistuksen suunnittelu ja toteutus on monen ammattilaisen yhteistyötä. 

Kun Suomen Valoteknillinen Seura Valo ry palkitsi Finlandia-talon vuoden valaistuskohteena, palkinnon perustelut keskittyivät ansaitusti tekniseen osaamiseen ja kulttuurihistorialliseen herkkyyteen.  

Mutta yhtä merkittävä – ja talossa vierailevalle yleisölle vielä konkreettisempi – vaikutus syntyy siitä, kuinka valaistus vaikuttaa talossa järjestettävien tapahtumien tunnelmaan. 

“Valaisemalla erilaisista ja yllättävistäkin suunnista saadaan tunnelmaa muutettua monella tapaa”, sanoo Finlandia-talon esitystekniikan päällikkö Ilari Suonpää. 

Tapahtuman vieraiden saapuessa saattaa sisääntuloaulassa olla normaali valaistus, joka tilaisuuden aikana kuitenkin kehittyy tunnelmallisemmaksi. Mukaan saattaa tulla esimerkiksi värejä ja kuvioita, ja tilan muodot saadaan muuttumaan. 

Finlandia-talon valaistuksessa hyödynnetään nykyisin lähes poikkeuksetta ohjelmoitavia ja väriä vaihtavia tilavalaisimia yhdessä perinteisemmän esitysvalaistuksen kanssa. 

“Tällainen hybridi soveltuu loistavasti monenlaisiin tilaisuuksiin, juhliin, messukäyttöön, esityksiin ja yleisötilaisuuksiin”, Suonpää listaa. 

Ammattilaisten yhteistyötä 

Finlandia-talossa valaisua toteuttaa joukko ammattilaisia. Suonpään tiimistä löytyy talon vakituisen henkilöstön lisäksi useita vakituisia freelancer-valaisijoita, jotka suunnittelevat ja toteuttavat valaisun kulloisenkin tilaisuuden tarpeiden mukaisesti. 

Valaistussuunnittelu alkaa keskustelusta asiakkaan kanssa ja tapahtuman tavoitteiden ymmärtämisestä. 

“Suunnittelun lähtökohtana on tilaisuuden luonne ja asiakkaan ajatus tilan ilmeestä ja toiminnallisuudesta”, Suonpää kertoo. 

Valolla voidaan muuttaa tilan tunnelmaa yllättävänkin paljon. Valaistus ei ole vain näkyvyyden varmistamista, vaan sillä voidaan ohjata ihmisten kokemusta tilasta ja tapahtumasta. 

Suonpään mukaan valolla voidaan myös ohjata huomiota ja muokata tilan mittasuhteiden kokemusta. 

“Huomio voidaan valon avulla keskittää esiintymislavalle ja muihin haluttuihin kohteisiin, ja vastaavasti voidaan hämärtää niitä alueita, joille ei kaivata huomiota. Jos isossa tilassa on vähän ihmisiä, valaistuksen avulla voidaan ikään kuin tiivistää tapahtuma-aluetta ja luoda intiimimpi tunnelma.”  

Tunnelman rakentaminen ei kuitenkaan tapahdu turvallisuuden kustannuksella. 

“Missään ei saa olla niin pimeää, että turvallisuus kärsii ja joku tästä syystä esimerkiksi kaatuu portaissa. Lamput eivät saa myöskään häikäistä liikaa, ja sijoittelussa täytyy huomioida, ettei valaisimiin törmäillä tai johtoihin kompastuta. Turvallisuus on aina ykkösprioriteetti”, Suonpää painottaa.  

Finlandia-talossa valaistuksen suunnittelua ohjaa myös rakennuksen arkkitehtoninen perintö. Alvar Aallon ajattelussa korostuivat epäsuora valo sekä luonnonvalon ja keinovalon vuoropuhelu. 

“Nykyaikaisissa tapahtumissa Aallon ajatuksia täytyy kuitenkin usein jatkojalostaa suoralla valolla, väreillä sekä pintojen ja julkisivujen valaisulla”, Suonpää kertoo.  

“Valaistus toimii Finlandia-talossa samanaikaisesti käytännöllisenä työkaluna, tunnelman rakentajana ja osana rakennuksen arkkitehtuurin tulkintaa. Sen avulla tilat mukautuvat erilaisiin tapahtumiin säilyttäen samalla yhteyden Aallon alkuperäiseen ajatteluun.”