Arkkitehtoninen mestariteos
Finlandia-talo on yksi Helsingin tärkeimmistä arkkitehtonisista nähtävyyksistä. Alvar Aallon suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1971 keskeiselle paikalleen Töölönlahdelle.
Julkisivun valkoinen Carraran marmori ja sille kontrastin luova musta graniitti tekevät siitä yhden Helsingin kauneimmista rakennuksista. Rakennus sai innoituksensa eurooppalaisesta kulttuuriperinteestä ja siinä voi havaita kaikuja veden ääreen rakennetuista venetsialaisista palatseista.
Finlandia-talo täydentää ympäröivää Töölönlahden puistoa muodostaen lähes rikkoutumattoman kokonaisuuden ympäröivän luonnon kanssa. Futuristinen ilme ei ole kadottanut viehätystään vuosikymmenten saatossa.
Kuten rakennuksen nimikin kertoo, Finlandia-talo suunniteltiin alusta asti Suomen symboliksi. Alvar Aalto teki keskustasuunnitelmansa koko Töölönlahden alueen arkkitehtuurista vuonna 1962. Suunnitelmaa ei koskaan toteutettu kokonaisuudessaan, mutta Finlandia-talo nousi alueen keskukseksi ja sen ympärille on myöhemmin noussut monia muita tärkeitä kulttuurilaitoksia.
Hiotut yksityiskohdat
Aalto suunnitteli Finlandia-talon, kuten monet rakennuksistaan, kokonaistaideteokseksi kalusteita myöten. Lamput, ovenkahvat, istuimet ja muut kalusteet ovat Aallon ja hänen toimistonsa suunnittelemia. Ne muodostavat oleellisen osan Finlandia-taloa kokonaistaideteoksena ja tarjoavat hyvän syyn ihailla arkkitehtuuria myös sisältä käsin.
Talon sisäosista löytyy monia Aallon töille tyypillisiä piirteitä, kuten epäsymmetrisiä muotoja ja luonnonmateriaaleja. Valkoista marmoria on käytetty myös sisätilojen portaikoissa, konserttisalissa sekä lämpiöissä, joiden arkkitehtuuri sai myös innoituksensa entisaikojen Italian ja Kreikan arkkitehtuurista.
Aallon vision mukaisesta kaiken keskiössä ovat ihmiset: esiintyjät ja yleisö. Arkkitehtuurin kuuluu tarjota täydelliset puitteet ja luoda tapahtumaan sopiva tunnelma, muttei varastaa huomiota.
Lue lisää Finlandia-talon arkkitehtuurista ja historiasta.
Opastetut kierrokset
Opastetulla kierroksella kuulet enemmän Finlandia-talon yksityiskohdista ja Alvar Aallon työstä. Yleisölle avoimista kiertokäynneistä ja ryhmäopastuksista voit lukea lisää täältä>>