Töölönlahden tumpit

Tämän vuoden Kulttuuri puhdistaa ympäristöä –siivoustalkoissa suurennuslasin alla ovat mikromuovit. Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) määrittelee mikromuovit alle 5 mm kokoisiksi muovimateriaalihiukkasiksi, jotka syntyvät joko tahallisesti esimerkiksi kosmetiikkateollisuudessa kuorivien ihonhoitotuotteiden tai hammastahnojen muodossa, tai tahattomasti muovituotteiden kuluessa tai hajotessa. Kemikaaliviraston arviolta noin 2-5 % kaikesta muovista päätyy valtameriin, aiheuttaen ongelmia myös sisävesissä ja maaperässä.

Siivoustalkoiden yleisin roska tupakantumppi on myös merten yleisin muoviroska, ja sen hajoaminen meriolosuhteissa kestää 5 vuotta. Blastic on eurooppalainen hanke, jossa on mukana suomalaiset Pidä Saaristo Siistinä ry, SYKE ja Turun kaupunki. Hanke seuraa muovijätteen päätymistä Itämereen, ja vuoden 2018 kirjoituksessaan Blasticin Anna von Zweygberg kertoo luontoon kulkeutuvan peräti 4,5 miljardia tupakantumppia vuosittain. Von Zweygberg muistuttaa, että tumpit eivät suinkaan maadu, vaan hajoavat pienemmiksi ja pienemmiksi palasiksi laimentuen lopulta veteen. Tupakantumppi voi myös matkata pitkänkin matkan sadevesikaivojen kautta vesistöihin sadeveden mukana.

WWF kertoo vuoden 2018 raportissaan merten muovitilanteesta muovipussin hajoamisen kestävän 20 vuotta, ja muovipullo ehtii kellua vedessä huimat 450 vuotta ennen hajoamistaan. Muovin hajotessa mikromuovi ajautuu merieläinten ruuansulatuskanaviin, ja sitä kautta myös ihmisten lautasille. Jopa 18 % tonnikalasta ja miekkakaloista sisältää muovinjäämiä vatsoissaan, ja merilinnuista kokonaiset 90 % (60-luvulla luku oli 5 %). Kun tähän lisää, että 56 % kalojen lempiruuasta eli planktonista on suuresti kontaminoitunutta, voi todeta, että olisi jo tekojen aika. Mikromuovi onkin koostaan huolimatta suurempi uhka ympäristölle, kuin ihmissilmälle nähtävissä olevat muoviroskat.

WWF:n mukaan Eurooppa on maailman toiseksi suurin muovintuottaja heti Kiinan jälkeen. Hitaan hajoamisensa lisäksi muovijäte sisältää jopa miljoona kertaa enemmän myrkyllisiä aineita, kuin merestä luonnollisesti löytyvät aineet. Pulloista ja muovikasseista löytyvä polyetyleeni (PE) kerää itseensä enemmän myrkyllisiä aineita kuin muut muovilaadut, ja sen kyky imeä myrkyllisiä aineita lisääntyy ajan kuluessa. Muovisaasteet aiheuttavat kehossa maksavaurioita ja hormonihäiriöitä, ja voivat myös muuttaa kehon DNA:ta.

WWF on huolissaan merten roskaamisesta, ja kertoo meristä löytyvän reilun kolmenkymmenen vuoden päästä enemmän roskaa kuin kaloja, jos roskaamista ei saada kuriin. Mikromuovihiukkaset saastuttavat myös mm. vesijohto- että pullotettua vettä, suolaa ja jopa oluita. Kulttuuri puhdistaa ympäristöä –talkoissa haluammekin kannustaa jokaista kantamaan kortensa puhtaampien vesistöjen ja puhtaamman Töölönlahden puolesta. Jokainen kerätty tupakantumppi on tärkeä ympäristöteko, joka hidastaa osaltaan vesistöjemme saastumista. Tänä vuonna eniten tupakantumppeja kerännyt roska-lomake palkitaan ja itse talkoihin voi tulla valmistamaan oman miniroskiksen, joka sopii vaikka tupakantumpeille.
Kiitos sinulle jo etukäteen.

Kulttuuri puhdistaa ympäristöä -sivoustalkoiden puolesta,
työharjoittelija Annika Rossi ja laatupäällikkö Heidi Majaranta

 

https://wwf.fi/mediabank/11094.pdf
https://echa.europa.eu/fi/hot-topics/microplastics
https://www.blastic.eu/mind-cigarette-butt-fish-not-smoke/