Kuu on tavoitettu taivaalta

Muoto, rytmi ja avaruus. Näillä sanoin voi kuvailla Finlandia-talon parvilämpiön takana sijaitsevaa Yläedustuslämpiötä. Ei liene sattuma, että tilassa olevaa kuusiosaista taideteosta voi kuvailla täsmälleen samoin sanoin.
 
Yläedustuslämpiö on vuosien varrella elänyt monessa mukana ja vaihtanut nimeänsäkin muutamaan otteeseen. Knoppitietona kerrottakoon, että historian saatossa on se tunnettu myös eksoottisesti nimellä Athina. Vuonna 2018 tilasta viimein pyyhittiin historian pölyt ja sen uinuvat edustusneliöt palautettiin ansaitsemalleen käytölle kokoustilaksi. 
 
Tilan kasvojen kohotus on onnistunut hyvin yksinkertaisista syistä. Talon arkkitehtuurinen muoto ja design jatkuu luontevasti nyt läpi lämpiökerroksen aina sen viimeiseen nurkkaan asti. Tilan kalustus, valaisimet sekä värit ovat harmoniassa ja noudattavat selkeää rytmiä. Ja kirsikkana kakussa, näkymä ikkunasta antaa upealle Töölönlahden puistoalueelle ja kauas kaupungin siluettiin.
 
Päätyseinällä on Helsingin taidemuseon kokoelmista kuratoitu Pekka Nevalaisen teos nimeltään Täysikuu 1-6.(2011). Kuusiosaisen maalauksen abstrakti rytmi ja muoto sulautuu tilaan kitkatta, mutta samalla juuri sopivasti ryhdistää sen kokonaisilmettä. 
 
Pekka Nevalainen (1951) on suomalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja taidegraafikko, joka tunnetaan 70-luvun kantaaottavista performanssiesityksistä (Record Singers ja ryhmä Ö), videoinstallaatioista, ympäristötaiteesta sekä eri kulttuureja ja mytologiaa tulkitsevista teoksistaan. Nevalaisen tuotanto onkin hyvin laaja-alaista. Hänen maalaus- ja veistostaiteessaan on nähtävillä taidehistoriallisia modernismin traditioita.
 
Nevalaisen taiteessa toistuu modernin abstraktion idea. Modernistina Nevalainen luo taiteessaan myös yhteyden teolliselle muotoilulle ja arkkitehtuurille.
Kuusiosaisen Täysikuu-maalauksen abstrakteissa muodoissa näkyy taiteilijan orgaaninen käden jälki. Matemaattisen tarkkojen geometristen muotojen sisällä on tarkemmin katsellessa nähtävissä villit sormien tai siveltimien vedot. Mustassa on sävyjä. 
 
Jokaisen teoksen osan, suurimmasta pienimpään, puolikaaret muodostavat limittyessään jatkumon ja rytmin. Teoksen rytmi tuntuukin toisaalta matemaattisen tarkalta ja yhtäältä  vapaamuotoiselta, kuten Nevalaisen Marimekon painokuoseja jäljittelevät teokset (esim. Marimekkozen) sekä mytologiaa ja hengellisyyttä tutkivat mandala-kuviot. 
 
Nevalainen on tunnettu myös kierrätysmateriaalien käytöstä taiteessaan. Hän on maalannut esimerkiksi siirtolavoilta löytämilleen levyille ja onkin ympäriastöajattelussa ollut edellä aikaansa. Myös Täysikuu-teos on maalattu eri kokoisiksi sahatuille levyille.
 
Teokseen on nyt siis mahdollisuus tutustua Yläedustuslämpiössä. Osittain avoin tila sopii erinomaisesti 8-10 hengen kokouksiin, mutta sen voi varata myös suuremman ryhmän virkistäytymiseen vaikkapa ennen konserttia tai väliajalle. - Ja kyllä, silloin tällöin voi sieltä nähdä myös kaupungin yllä hymyilevän täysikuun.
 
Tanja Nyo - kirjoittaja on usean vuoden ajan Finlandia-talon lämpiöitä mittaillut kuvataiteilija.
 
 
Teoskuva Hanna Kukorelli, HAM 
Teokset ovat lainassa HAM Helsingin taidemuseolta. Taideteokset on valinnut tiloihin HAM Helsingin taidemuseon kokoelmista HAMin kuraattori Kati Nenonen.