Kurkistus Finlandia-talon VIP-tiloihin

Finlandia-talon ensimmäinen osa rakennettiin 1971, kylmän sodan jälkimainingeissa. Alusta alkaen oli selvää, että tasavallan presidentille ja muille Finlandia-talossa vieraileville merkkihenkilöille tulee rakentaa asiaankuuluvat VIP-tilat, jossa voidaan rauhassa pitää myös pienen piirin kokouksia. Alvar Aalto yhdisti nämä tilat sujuvasti talon komeimpaan ja edelleen Suomen tunnetuimman konserttisalin yhteyteen. Edustuslämpiöön eli Finskin omalla slangilla Edariin johtaa oma kätketty ulko-ovi Mannerheimintien puolelta. Vieraat saapuvat ns. Maneesiin, jonne MPKY* lahjoitti kilven 50-vuotisjuhlansa kunniaksi 19.5.2011. Hillittyyn Maneesiin tuo väriä tällä hetkellä Heli Hiltusen maalaus Väsytän pois turhaa ikävääni. Maneesista löytyy myös naisten- ja miestenhuone. Maneesista noustaan portaat kohti varsinaista edustuslämpiötä, jossa on 10 hengen istuinryhmä, flyygeli ja Dora Jungin suunnittelema seinätekstiili. Tekstiili on vuodelta 1971. Tilan uusin ja hallitsevin taideteos on Valtaistuin- maalaus.

Edustuslämpiöstä on mahdollisuus siirtyä suoraan konserttiyleisön joukkoon Piazzalle, permannon eturiville Finlandia-saliin tai omaan aitioon. Aitiosta ei itse asiassa ole talon paras näkyvyys eikä kuuluvuus, mutta ehkä arkkitehdillä oli idea että VIP-vieraat ovat esillä. Finlandia-talon alkuvuosina konserttiyleisöllä oli mahdollisuus todeta milloin valtionpäämies Kekkonen otti pienet torkut. Presidenteistä Ahtisaari, Halonen ja nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö suosivat vierailuillaan permannon eturiviä.

MPKY* Maanpuolustuskurssiyhdistys
Teostiedot: Kati Nenonen, HAM Helsingin taidemuseo
Teoskuvat: Hanna Kukorelli, HAM Helsingin taidemuseo
Taideteokset on valinnut tiloihin HAM Helsingin taidemuseon kokoelmista HAMin kuraattori Kati Nenonen

Vierailu presidentillisessä edustuslämpiössä on mukava päättää alakerran Café Verandassa, teemaan sopivasti
Saimaan Juomatehtaan Kekkonen-keskioluen merkeissä!

   

 

Satu Rautiainen, Valtaistuin, 2012
öljy- ja akryylimaali sekä muste levylle, mitat: 245 x 138

Satu Rautiaisen teoksessa Valtaistuin on surrealistinen tunnelma. Unenomaisessa maisemassa merellä seilaa täysin purjein laiva. Se jää kuitenkin ison rakennelman, valtaistuimen, katveeseen. Taiteilija on sanonut, että hänen teoksissaan luonto kohtaa ihmisen rakentaman tilan. Ihminen haluaisi hallita, myös suhteessa itseensä, mutta luonto on joskus voimakkaampi. Rautiaisen teokset ovat vahvasti vertauskuvallisia ja sisältävät viitteitä ihmismieleen. Valtaistuin-teoksen keskiössä vaalea oviaukko aukeaa uuteen ulottuvuuteen, toiseen tilaan. Satu Rautiainen (s.1982) on Helsingissä asuva ja työskentelevä taidemaalari ja kuvataiteilija.

 

 

 

 

Heli Hiltunen, Väsytän pois turhaa ikävääni, 2006–2011
öljy- ja akryylimaalaus sekä tussi piirustus kankaalle, mitat 170x130

Kuvataiteilija Heli Hiltusen (s. 1960) teoksessa oranssinpunainen kuvitteellinen utuinen maisema häviää kohti horisonttia. Taiteilija kertoo katsovansa maailmaa fragmentaarisesti. Töissään näkyvien kasvien olemusta kuvatessaan hän ottaa esille niiden orgaanisen muodon, kasvamisen sekä pursuamisen.
Vuonna 2001 Ars Fennica palkitun taiteilijan teoksia kuuluu useisiin suomalaisiin julkisiin kokoelmiin.

 

 

 

Dora Jung, seinävaate, 1971
mitat: seinävaate muodostuu yhdeksästä kappaleesta, joiden korkeus on 325 ja leveys 133 cm.
Loimena on käytetty puolivalkaistua rohdinta, kuteena ainoastaan harmaata villalankaa.
Alvar Aallon toimisto tilasi seinävaatteen Dora Jungilta vuonna 1970.  Aallon ja Jungin yhteistyö sujui hyvin. Edustuslämpiön seinävaatteen sommittelu ja toteutus toistavat Finlandia-salin esiripun teemoja ja värejä. Se ei ole kuitenkaan esiripun pienoisversio, vaan itsenäinen teos, pelkistetty variaatio monumentaaliteoksesta.

Teostieto: Tanja Rovio, Tutkielma Suomen tekstiilitaiteen historia -kurssille, Taideteollinen Korkeakoulu

#HAM #taide #finlandiatalo #töölölahti #cafeveranda #finlandiablogi

Takaisin blogilistaan >