Joutsen tervehtii Finlandia-taloon saapuvia

Suomen kansallislintu joutsen tervehtii Finlandia-taloon saapuvia vieraita pääaulassa. Birger Kaipiaisen mustikansininen Joutsen purjehti taloon kolme vuotta sitten. Joutsenia oli alun perin kaksi, joista valkoinen lahjoitettiin Persian shaahin palatsiin. Sieltä se hävisi Iranin vallankumouksen yhteydessä. Joutsen on tehty lasitetuista keramiikan paloista ja lasihelmistä.

Kulttuurissa, niin kuvataiteissa, kirjallisuudessa kuin musiikissakin, joutsen on suosittu aihe, jota on käytetty kuvaamaan mm. puhtautta, toivoa ja aistillisuutta. Joutsenta on pidetty myös luontokappaleena, joka toimii yhteytenä tuonpuoleisen Tuonelan ja tämänpuoleisen elävien maailman välillä. Tätä symboliikkaa ovat käsitelleet taiteessaan mm. Sibelius ja Akseli Gallen-Kallela.

Joutsen tuli keskeiseksi aiheeksi Birger Kaipiaisen teoksiin 1960-luvun puolivälissä. Vuoden 1964 valkoisen ja mustikansinisen kolmiulotteisten Joutsenten lisäksi joutsen-hahmo esiintyi mm. Montréalin maailmannäyttelyyn 1967 valmistuneessa seinäreliefissä, Orvokkimeri. Kaarevakaulaiset joutsenet uivat Orvokkimeri-teoksessa kukkien keskellä. Nykyisin Orvokkimeri on esillä Tampereen kaupunginvaltuuston istuntosalissa. Kaipiaisen edelleen tuotannossa olevat tapettimallit Kiurujen yö ja Ken kiuruista kaunein ovat myös monelle tuttuja.   

Birger Kaipiaisen teoksille on tyypillistä kuva-aiheiden ammentaminen mielikuvituksellisista paratiisimaisemista, fantasiamaailman näyistä. Taiteilijan käyttämissä kuvaelementeissä on ilmaisuvoimaa, rehevyyttä ja leikkisyyttä, joka taipuu surrealismiin. Toisaalta niistä huokuu surumielisyyttä ja kaipuuta johonkin saavuttamattomaan. Värit ovat runsaita ja rikkaita.
Taiteilijaa on kuvattu niin ujoksi ja romanttiseksi taiteilijapersoonaksi kuin määrätietoiseksi ja ihailluksi suunnannäyttäjäksi. Hän oli varmasti näitä kaikkia, avantgardisti ja visionääri, jonka teokset ovat olennainen osa Suomen modernin taideteollisuuden maailmanvalloitusta.

Jos Kaipiainen on olennainen osa Suomen modernin taideteollisuuden maailmanvalloitusta niin Alvar Aalto, Finlandia-talon arkkitehti, on sitä arkkitehtuurissa. Lisäksi Aalto on myös tunnettu huonekalujen ja valaisimien suunnittelijana. Artek-yritys, jonka yhtenä perustajana Alvar Aalto oli, oli mukana lanseeraamassa maailmalle pohjoismaisen muotoilun käsitettä.

Kati Nenonen, amanuenssi HAM Helsingin taidemuseo

Café Verandan suositus mustikansinisen Joutsenen ihailijoille
Mustikansinisen joutsenen ihailijoille viihtyisä yleisökahvilamme Café Veranda suosittelee Finlandia-leivosta, joka on saanut inspiraationsa Finlandia-talon marmorista ja suomalaisesta mustikkametsästä. Leivoksen kumppaniksi on kuin luotu lohjalaisen Kulinaarion palkittu luomuinen mustikkalikööri, joka vie kielen mennessään! Cafe Veranda avoinna ma-pe klo 9-19.

Lisätietoa taiteilijasta:
http://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4804
Kalha Harri, Birger Kaipiainen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 2013

Joutsen kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.
Kuva © Hanna Kukorelli / HAM

#HAM #taide #finlandiatalo #töölönlahti #cafeveranda #finlandiablogi