Iloa työpäivään >>

Työ tekee ihmiselle hyvää, ja yleensä työssäkäyvät ihmiset voivat paremmin kuin työtä vailla olevat. Miten työelämää ja omaa työyhteisöä voi muokata vielä paremmaksi? Perinteinen työhyvinvointimalli lähtee ajattelusta että hyvinvoinnin järjestäminen on työnantajan tehtävä ja työntekijän oma vaikutusmahdollisuus työssä viihtymiseen on minimaalinen. Työn luonne on kuitenkin digitalisaation myötä nopeasti muuttunut. Yhä enemmän tarvitaan itsenäistä asiantuntija- ja palvelutyötä, jossa työntekijän mahdollisuus vaikuttaa työhönsä on kasvanut.

Usealla asiantuntija- ja palvelualan työpaikalla työtä tehdään myös verkostoissa, saman katon alla työskentelevillä työntekijöillä saattaa olla monta eri työnantajaa. Näin on erityisesti tapahtuma-, kokous- ja ravintola-alalla. Finlandia-talossa yhtä tilaisuutta järjestämässä saattaa olla kymmeniä eri toimijoita, joiden tulee toimia saumattomasti yhteen niin että asiakas saa parhaimman mahdollisen palvelukokemuksen. 

             

Finlandia-talo Oy on uusinut sopimuskumppaneitaan viime vuosina, esimerkiksi Finlandia-ravintolan yli 9 000 anniskelupaikan haltijana aloitti uusi ravintolayrittäjä viime vuoden vaihteessa. Halusimme lähteä kehittämään Finlandia-taloa työyhteisönä siten että kaikki talolla työskentelevät saivat kertoa ja valita ne hyveet, joiden toivottiin näkyvän jokapäiväisessä työssä ja tuovan työn iloa kiireen keskelle. Kumppaniksi kehittämiseen valittiin eetikko ja uskonnonfilosofi Antti Kylliäinen, joka on kirjoittanut työelämän hyveistä kirjan ja testannut mallia Työterveyslaitoksen kanssa.*

Työtekijät valitsivat Finlandia-talon työyhteisön hyveiksi positiivisuuden, yhteenkuuluvuuden, vastuullisuuden, innostavuuden, aloitteellisuuden ja suvaitsevaisuuden. Hyveissä oli asioita joiden koettiin olevan jo hyvällä tolalla, mutta sinne valikoitiin myös tekijöitä joiden toivottiin vahvistuvan. Hyveet myös määriteltiin työryhmissä konkreettisesti; mitä ne tarkoittavat meille työyhteisön arjessa. 

Alkumittauksessa selvisi että tulokset näiden hyveiden osalta olivat jo korkealla tasolla: 81 % kuuden hyveen 48 alakohdasta toimi hyveen tasolla eli aina tai lähes aina. Valmiiksi hyviä tuloksia oli siis haasteellista parantaa. Kehittämisjakso ajoittui suunnitellusti vilkkaimpaan syksyyn. Tavoite oli että hyveitä voi toteuttaa arjessa kiireen keskellä. Kuusiviikkoisella  jaksolla oli kullakin viikolla oma teema, jota syvennettiin mm. vapaaehtoisella päiväkirjalla ja kyselyllä.

Uusintakysely toteutettiin identtisenä marraskuun lopussa ja tulokset jopa paranivat, 96 % kuuden hyveen 48 alakohdasta toteutui hyveen tasolla. Kaksi alakohtaa toteutui usein eli kokonaisparannus oli merkittävä. Kyselyn tulokset ovat kuitenkin vain yksi tapa arvioida työyhteisön kehittämisen onnistumista. Paljon merkittävämpää oli että työntekijät kehittivät Finlandia-taloa työyhteisönä itse: valitsivat ja määrittelivät ilmapiiriä parantavia tekijöitä, ilmaisivat kyselyssä oman tuntemuksensa toteutumisesta ja myös jatkossa osallistuvat työyhteisön kehittämiseen. Kevään tulevissa toimenpiteissä sovittiinkin mm. palkitsemisesta valittujen hyveiden perusteella. Kehittäminen on jatkuva prosessi.  Myös  asiakaspalautteissa kiinnitettiin huomiota talon iloiseen yhteistyöhenkeen, asiakkaamme  ilmoittivat  että he haluavat jäädä töihin Finlandia-taloon!

Johanna Tolonen
Toimitusjohtaja, Finlandia-talo Oy

* Finlandia-talossa valittiin kehittämisen kohteeksi yhteisölliset hyveet, jotka tekevät työyhteisöistä hyviä yhteisöjä ja työntekijöistä toisilleen hyviä työtovereita. Tähän päädyttiin siksi, että organisaa-tioissa yleensä ja palvelualoilla erityisesti niin työilmapiiri kuin kaikki järkevä aikaansaaminen rakentuvat viime kädessä työyhteisön toimivuuden ja vahvan yhteisöllisyyden varaan. Yhteisöllisten hyveiden vahvistaminen luo siten pohjaa paitsi työhyvinvoinnille, työssä jaksamiselle ja viihtymi-selle ja työn kokemiselle mielekkääksi myös tehokkuudelle, tuottavuudelle ja työn laadulle.
Antti Kylliäinen, Syfron Oy  (Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen, Otava)

Otteita Finlandia-talon hyvepäiväkirjasta: Miten olen huomannut innostuvuuden toteutuvan työyhteisössäni?
Haasteet ja hankalat tilanteet on kellistetty eikä olla jääty voivottelemaan. Monenlaista kehittämistyötä on meneillään ja paljon oma-aloitteisuutta on ilmassa. (Kollega on esim. tehnyt työnsä ohessa erittäin pätevän ohjeistuksen muiden työn helpottamiseksi, vaikkei kukaan edes ole pyytänyt)
Yhteisesti saatu hyvä palaute innostaa koko porukkaa.”
Oma työpanos on kasvanut kiitos kollegojen hyvätuulisuuden.”
Heitetty enemmän ylä-femmoja, puhumalla & muistuttamalla asiasta.”
Iloisesta naurusta.”
Mielestäni meillä on hyvä pössis ja innostunutta jengiä töissä. Toisia autetaan ja ollaan reippaita sekä hymyileviä työssä.”
”Tämä viikko on ollut kyllä kaikilla tosi haasteellinen, on ihan naurettu miten sattuikin tähän innostuvuuden viikolle.”