Finlandia-talo itsenäisen Suomen symbolina

Finlandia-talo on arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) tunnetuin rakennus, jota pidetään
hänen pääteoksenaan. Harva tietää, että se on osa suurempaa keskustasuunnitelmaa,
jonka Helsingin kaupunginhallitus antoi Aallon tehtäväksi vuonna 1959. Finlandia-talo
on ainoa rakennus, joka siitä lopulta toteutettiin. Päärakennus rakennettiin vuosina
1967–1971, Kongressisiipi 1973–1975 ja Veranda 2010–2011.

Keskustan painopiste lähemmäs Eduskuntataloa

Finlandia-talo suunniteltiin sekä konsertti- että kongressitaloksi. Sen nimi kuvastaa
rakennukseen ladattua merkitystä: Aalto näki Finlandia-talon, samoin kuin koko
Töölönlahden keskustasuunnitelman, itsenäisen Suomen symbolina. Se onkin
lunastanut paikkansa tärkeiden maailmanpoliittisten kohtaamisten näyttämönä ja
Suomen valtiollisena näyteikkunana.

Aalto halusi siirtää keskustan painopisteen lähemmäs Eduskuntataloa, joka symboloi
vuonna 1917 saavutettua itsenäisyyttä. Hän halusi luoda vastaparin Carl Ludvig
Engelin suunnittelemalle Senaatintorille, joka viittasi kokonaan toiseen aikakauteen ja
Suomen rooliin Venäjän autonomisena osana. Onnellisten yhteensattumien ansiosta
Finlandia-talolle vapautui tontti ihanteelliselta sijainnilta, kun suuri tavara-asema
siirrettiin muualle.

Kokonaistaideteos pienimpiä yksityiskohtia myöten

Finlandia-talo on kokonaistaideteos, jossa yksityiskohtien suunnittelu on viety
huippuunsa: jokainen valaisin, huonekalu, paneeli ja koristelista on suunniteltu tähän
kohteeseen. Sisätiloissa toistuvat monet Aallolle tyypilliset aiheet, kuten
epäsymmetrisyys ja tilat, joilla ei ole selvää muotoa, mutta joita ympäröivät
voimakkaasti muotoillut elementit.

Aallon perusnäkemyksen mukaan arkkitehtuurin on oltava taustana ihmiselle.
Tilaisuuksien sisältö tuo tiloihin väriloisteen. Siksi huomio ei Finlandia-talossakaan
kohdistu hämmästyttäviin muotoihin tai räikeään sisustukseen, vaan yleisöön ja
esiintyjiin. Sen ansiosta tilat on helppo muokata erilaisiin tapahtumiin asiakkaiden
toiveiden mukaan.

Finlandia-talon tilat jakautuvat pääasiassa neljään osaan: 1700 henkilöä vetävään
Finlandia-saliin lämpiöineen, 340 henkilöä vetävään Helsinki-saliin lämpiöineen ja
ravintolatiloihin. Kongressisiivessä sijaitsevat kongressikäyttöön suunnitellut
kokoustilat, joita voidaan yhdistää isommiksi tiloiksi. Karamzininrannan puolelta
katutasosta löytyvät Veranda-salit, jotka yhdistämällä saa 2200 neliön yhtenäisen
tilan.

Julkisivussa ja sisustuksessa käytetty valkoinen marmori viittaa Välimeren maiden
kulttuuriin, joka toimi Aallolle innoituksen lähteenä. Marmori tuo kontrastin mustalle
graniitille. Välimerellinen vaikutus näkyy myös konserttisalin lämpiön piazza-nimessä.
Ulkotiloja imitoiva sisätila avautuu suurten ikkunoiden kautta Töölönlahdelle.

Konsertteja, kongresseja ja juhlia

Valmistumisensa jälkeen talo tarjosi kauan kaivatut esiintymis- ja harjoitustilat
Helsingin kaupunginorkesterille ja Radion sinfoniaorkesterille. Alusta lähtien talo on
ollut avoin kaikenlaiselle musiikille ja esityksille. Jo heti toinen avajaiskonsertti
joulukuussa 1971 koostui pop-musiikista, ja väliajalla tarjottiin virvoitusjuomia, nakkeja
ja lihapullia. Konsertin järjesti kaupungin nuorisotoimisto.

Kongressitoiminta käynnistyi saman tien vilkkaana. Ensimmäisen varauksen teki jo
rakennusvaiheessa Suomen Hammaslääkäriliitto. Juuri valmistunut Finlandia-talo
houkutteli paikalle ennätysyleisön 1700 osallistujaa, kun liiton kokoukseen tavallisesti
osallistui 1000 henkeä. Ensimmäinen kansainvälinen kokous oli Maailman
rauhanneuvoston laajennettu istunto heti tammikuussa 1972.

Helsingin kaupungin omistama Finlandia-talo on nykyään suosittu tapahtumapaikka
sekä kongressien, konserttien että juhlien järjestäjien keskuudessa. Kansainvälinen
kiinnostus Finlandia-taloa kohtaan on kasvanut viime vuosina entisestään. Vuonna
2019 talossa järjestetään yli 800 tilaisuutta, mukaan lukien 70 EU-kokousta ja 39
muuta kansainvälistä kongressia.  Finlandia-talon kansainväliset vieraat ovat
kaupungille merkittävä tulonlähde. Tutkimuksen mukaan he käyttävät joka vuosi lähes
50 miljoonaa euroa käynneillään Helsingissä. Jokaista Finlandia-talolla kulutettua euroa
kohden vieraat käyttävät noin viisi euroa lähiympäristön palveluihin, kuten
ravintoloihin, hotelleihin ja ostoksiin.

Aallon ura huipentui Finlandia-talon suunnitteluun

Finlandia-talo on yksi viimeisimmistä Aallon toimiston suunnittelemista rakennuksista.
Alvar Aalto kuoli pian rakennuksen valmistumisen jälkeen vuonna 1976. Helsingin
keskustasuunnitelma ja Finlandia-talon suunnittelutyö antoivat hänelle mahdollisuuden
luoda symbolisesti merkittävän rakennuksen Suomelle. Usein todetaan, että Alvar
Aalto oli loppuun asti pettynyt siitä, ettei Helsingin keskustasuunnitelmaa lopulta
toteutettu Finlandia-talon jatkeeksi.

Lähes 50 vuoden aikana Finlandia-talo on saavuttanut aseman suomalaisen
arkkitehtuurin merkkiteoksena, joka houkuttelee Helsinkiin kävijöitä ympäri maailmaa.
Lukuisat kansainväliset kongressit, valtiovierailut ja poliittiset kokoukset ovat tehneet
taloa tunnetuksi. Suomen EU-puheenjohtajakausi nostaa Finlandia-talon jälleen
kansainvälisen huomion keskipisteeseen.

Perusparannus tehdään Aallon perintöä kunnioittaen

Jotta Finlandia-talo pystyisi jatkossakin tuottamaan unohtumattomia elämyksiä
kävijöilleen, talossa toteutetaan laaja perusparannus vuosina 2022–2024. 1970-luvun
alussa rakennettu arvorakennus on tullut peruskorjausikään, ja sen talotekniikka vaatii
perusteellista päivitystä. Finlandia-talo korjataan kellarista katonharjaan ja uusitaan
putkistoista julkisivuun. Alkuperäiset huonekalut entisöidään käsityönä.

Samalla taloon luodaan tilat uudenlaisille Alvar Aalto- ja Suomi-teemojen
näyttelykonsepteille sekä design-kaupalle. Keittiötiloja laajennetaan ja
modernisoidaan. Taloa halutaan avata yhä enemmän kaupunkilaisten ja matkailijoiden
olohuoneeksi, jonne on helppo poiketa syömään ja viihtymään.

Finlandia-talo palvelee asiakkaitaan koko perusparannuksen ajan Pikku-Finlandia-
väistötilassa, joka rakennetaan Karamzininrannan puolelle. Kongressisiiven tilat
valmistuvat remontista jo vuoden jälkeen, jolloin myös ne otetaan asiakaskäyttöön.
Perusparannuksen jälkeen Finlandia-talo pystyy entistä paremmin vastaamaan
kasvavaan kysyntään.

Videolinkkiehdotus Ylen Elävästä Arkistosta:

Alvar Aallon taideteos -video, jossa mm. Aallon haastattelua, talon esittelyä ja viittaus
keskustasuunnitelmaan:
https://areena.yle.fi/1-50134889